Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 15.10.
Suomalaiset ovat ahkeria muuttajia. Suomessa muutettiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 yhteensä lähes 900 000 kertaa. Muuttojen määrä on kasvanut tasaisesti viimeiset 30 vuotta ja yhä useampi muutoista tapahtuu kuntien sisäisen muuttoliikenteen sijaan kuntien välillä.
Lisääntynyt muuttoliikenne on johtanut siihen, että yhä harvempi suomalainen asuu syntymäkaupungissaan. Järvenpäässä syntyneistä suomalaisista noin 45 prosenttia asui Järvenpäässä vuoden 2020 lopussa. Keravalla vastaava luku on noin 41 ja Tuusulassa noin 36 prosenttia. Järvenpäässä syntyneet ovatkin joko pysyneet järvenpääläisinä tai palanneet Järvenpäähän koko Suomen kuntien keskiarvoa paremmin.
Asuinpaikkojen vertailusta on vuosien kuluessa tullut helpompaa. Uutta asuinkuntaa harkitseva voi kätevästi, vaikka kotisohvaltaan tutkia eri kaupunkien asuntotarjontaa, asumisen kustannuksia ja kuntien palvelutarjontaa. Kuntien ja kaupunginosien Facebook-ryhmissä on mahdollista seurata mitkä asiat alueella puhututtavat.
Suomalaisilla on myös yhä vähemmän lapsia, mikä voi myös omalta osaltaan madaltaa muuttamisen kynnystä. Moni sitoutuu tietylle asuinalueelle esimerkiksi lasten koulunkäynnin ajaksi. Lasten päiväkodin, koulun ja harrastusten vaihtaminen uudelle alueelle tai paikkakunnalle on iso muutos koko perheelle.
Vaikka kuntien välinen kilpailu niin uusista kuin nykyisistäkinasukkaista on lisääntynyt, on kilpailussa hyvätkin puolensa. Kuntien on jatkuvasti pyrittävä tarjoamaan asukkailleenmahdollisimman hyvät palvelut, eri elämäntilanteisiin sopivaaasuntotarjontaa sekä kilpailukykyiset asumiskustannukset. Näiden lisäksi kunnat pyrkivät yhä enemmän sitouttamaan asukkaitaan kuntaan erilaisilla osallistamisen tavoilla, esimerkiksi asukaskyselyillä, viestimällä paremmin toiminnastaan sekä osallistavalla budjetoinnilla.
Nea Karenius, kirjoittaja on Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja (sd.)