Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 5.12.2023.
Järvenpään kaupunginhallituksen 27.11. käsittelemään asunto-ohjelmaan on koottu kaupungin
asuntopoliittisia tavoitteita sekä mm. uudisasuntoihin kohdistuva sääntely. Kaupunkikehityslautakunta
hyväksyi ohjelman yksimielisesti viime vuoden joulukuussa. Kaupunginhallitus muutti monivaiheisen
käsittelyn ja äänestysten jälkeen ohjelmaa merkittävästi. Ohjelma tulee vielä valtuuston käsiteltäväksi
joulukuussa.
Kaupunginhallituksen tekemät muutokset olivat sellaisia, että kaupunginjohtaja jätti asiaan
poikkeuksellisesti eriävän mielipiteen.
Tehdyt muutokset ovat osin ristiriidassa kaupunkistrategian kanssa. Järvenpää päätti uudessa
strategiassaan tavoittelevansa 1,8 % kasvua. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle nyt vuosittaista
Järvenpään asuntotavoitteen muuttamista 560 asunnosta 500 asuntoon. Näin suuri asuntotavoitteen lasku
vaarantaa strategian mukaisen kasvutavoitteemme, mikä taas pienentää kaupungin tuloja ja heikentää
taloustilannettamme entisestään – ja on myös MAL-suunnitelman vastainen aie.
Kaupunginhallitus muutti myös uusien asuntojen sääntelyä. Järvenpäässä on säännelty uusien asuntojen
huoneistojakaumaa vuodesta 2019 alkaen. Nykyään uudisasunnoista yksiöitä saa olla enintään 35 % ja
kolmioita tai suurempia asuntoja tulee olla vähintään 30 % asunnoista. Lisäksi kolmioiden ja sitä
suurempien asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 60 neliötä. Sääntely on estänyt tilanteet, jossa koko
kerrostalo rakentuisi täyteen samanlaisia asuntoja (esimerkiksi yksiöitä). Alkuperäisessä asunto-ohjelmassa
ehdotettiin nykyisen sääntelyn täydentämistä kaikkien asuntojen pinta-alan sääntelyllä. Asuntoihin
tavoiteltaisiin lisää tilaa 47,5 neliön keskikoolla.
Hallitus kuitenkin päätti poistaa koko nykyisen sääntelyn ohjelmasta ja korvata sen keskipinta-alan
minimillä, joka olisi 53 neliötä. Pidämme ongelmallisena näin suurta kertaluonteista sääntelyn muutosta
vain muutama vuosi sääntelyn aloittamisesta. Rakennushankkeiden neuvottelut ja toteutusvaiheet ovat
pitkiä ja sääntelyn pitäisi olla edes jollain tasolla ennustettavaa. Myös sääntelyn vaikutukset pitäisi tutkia
huolella ennen päätöksentekoa.
Myös ARA-tuettujen asuntojen osuutta pienennettiin ehdotetusta 20 %:sta 15 %:iin uudistuotannosta.
Tämä muutos vähentää kohtuuhintaista asumista Järvenpäässä ja on myös MAL-sopimuksen vastaista.
Lisäksi hallitus mm. vähensi vuokra-asuntojen maksimiosuutta kerros- ja luhtitalokohteista 50 %:sta 30
%:iin. Etenkin vapaarahoitteiset vuokra-asuntohankkeet tulevat olemaan jatkossa vaikeuksissa, kun
sääntelyä kiristetään kohtuuttomasti.
Yhdessä kaikilla näillä muutoksilla on negatiivisia vaikutuksia järvenpääläisille. Sopivaa asuntoa elämän eri
tilanteisiin ei välttämättä enää löydy kohtuulliseen hintaan. On mahdollista, että useat asuntohankkeet
eivät ole enää kannattavia ja rakentajat eivät halua niitä toteuttaa Järvenpäähän. Tällöin kaupungin on
hankittava maakaupoista ja -vuokrista suunnitellut tulot jostain muualta.
Jäisikin nähtäväksi, mistä puuttuvat miljoonat olisi enää mahdollista saada.
Nea Karenius
kaupunginvaltuutettu, kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Henri Kontkin
kaupunginvaltuutettu, kaupunkikehityslautakunnan jäsen (kok.)